Mitä eroa on henkilökohtaisella avulla ja kotihoidolla ikääntyneelle?

Henkilökohtainen apu ja kotihoito ovat kaksi eri palvelua, jotka perustuvat eri lakeihin ja palvelevat eri kohderyhmiä. Ikääntyneelle sopiva vaihtoehto riippuu ennen kaikkea siitä, täyttääkö hän henkilökohtaisen avun kriteerit vai ovatko kotihoidon palvelut oikeampi reitti. Useimmissa tapauksissa ikääntyneen avuntarve katetaan kotihoidon kautta, mutta yksittäistapauksissa myös henkilökohtainen apu voi tulla kyseeseen. Tässä artikkelissa käymme läpi molempien palvelujen sisällön, kohderyhmät ja sen, miten oikea palvelu löydetään.

Kumpi sopii paremmin ikääntyneelle – henkilökohtainen apu vai kotihoito?

Useimmiten ikääntyneen avuntarve täytetään kotihoidon kautta, koska henkilökohtaiseen apuun liittyy ikääntymiskriteeri, joka rajaa sen pääasiassa vaikeavammaisille henkilöille riippumatta iästä. Ikäihmisten palvelut ja kotona asumisen tuki on suunniteltu nimenomaan tukemaan kotona asumista silloin, kun toimintakyky on heikentynyt ikääntymisen myötä. Henkilökohtainen apu voi kuitenkin tulla kyseeseen yksittäistapauksissa, jos ikääntynyt täyttää vammaispalvelulain mukaiset kriteerit.

Palvelut eivät ole keskenään vaihtoehtoisia samalla tavalla kaikille, sillä niiden kohderyhmät ja myöntämiskriteerit ovat aidosti erilaiset. Siksi on tärkeää selvittää oman kunnan sosiaalitoimesta, kumpi palvelu vastaa ikääntyneen yksilöllistä tilannetta.

Mitä henkilökohtainen apu sisältää käytännössä?

Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle on vammaispalvelulakiin perustuva palvelu, jossa vaikeavammainen henkilö saa nimetyn avustajan tuekseen. Keskeistä on se, että asiakas itse ohjaa avun sisältöä ja ajankohtaa laajemmin kuin useimmissa muissa palveluissa. Avustaja auttaa kotona ja kodin ulkopuolella niissä toimissa, joita asiakas ei vammansa tai sairautensa vuoksi pysty itsenäisesti tekemään.

Käytännössä henkilökohtainen apu voi sisältää esimerkiksi liikkumisen, asioinnin, harrastusten ja sosiaalisen elämän tukemista. Palvelu on sen saajalle maksuton, ja se korostaa itsemääräämisoikeutta: avustettava päättää itse, milloin ja miten apua käytetään. Tämä tekee henkilökohtaisesta avusta erityisen sopivan niille, jotka haluavat elää mahdollisimman itsenäistä ja omannäköistä elämää.

Mitä kotihoito tarjoaa ja kenelle se on tarkoitettu?

Kotihoito kotona asumisen tukena on sosiaalihuoltolakiin perustuva palvelu, jossa koulutetut hoitajat käyvät asiakkaan kotona sovitun aikataulun mukaisesti. Se on tarkoitettu henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt niin, että he tarvitsevat säännöllistä tukea arjessa selviytymiseen. Ikääntyneet ovat kotihoidon suurin asiakasryhmä.

Kotihoidon sisältö on laaja ja voi kattaa muun muassa:

• Hygienian hoidon ja peseytymisen avustamisen
• Lääkehoidon tukemisen
• Ruokailun avustamisen
• Kodin siisteyden ylläpitämisen
• Terveydentilan seurannan ja kotisairaanhoidon, jos palveluun sisältyy myös terveydenhuollollisia toimia

Kotihoidon asiakasmaksu on yleensä tulosidonnainen, eli se määräytyy asiakkaan tulojen mukaan. Palvelu räätälöidään yksilöllisen palvelusuunnitelman pohjalta, jossa kartoitetaan juuri kyseisen asiakkaan tarpeet.

Voiko ikääntynyt saada molemmat palvelut yhtä aikaa?

Kyllä, periaatteessa molemmat palvelut on mahdollista saada samanaikaisesti, jos ikääntynyt täyttää molempien palvelujen myöntämiskriteerit. Käytännössä tämä on kuitenkin harvinaista, koska henkilökohtaisen avun kriteerit ovat tiukat ja edellyttävät vammaispalvelulain mukaista vaikeavammaisuutta. Kotihoito ja henkilökohtainen apu voivat kuitenkin täydentää toisiaan, jos palvelujen sisällöt eivät ole päällekkäisiä.

Tilanteessa, jossa ikääntyneellä on sekä ikääntymiseen liittyviä toimintakyvyn rajoitteita että vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisuus, kannattaa asiaa selvittää kunnan sosiaalitoimessa. Palvelusuunnitelmassa voidaan arvioida, miten eri palvelut parhaiten tukevat kokonaisuutta.

Miten henkilökohtaista apua haetaan ikääntyneelle?

Henkilökohtaista apua haetaan kirjallisella hakemuksella oman kunnan sosiaalitoimeen. Hakemus käynnistää palvelutarpeen arvioinnin, jossa selvitetään, täyttääkö hakija vammaispalvelulain mukaiset kriteerit. Päätös on saatava laissa määritellyssä ajassa hakemuksen jättämisestä.

Prosessiin kuuluvat tyypillisesti seuraavat vaiheet:

1. Hakemuksen jättäminen kunnan sosiaalitoimeen tai vammaispalveluihin
2. Palvelutarpeen arviointi yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa
3. Palvelusuunnitelman laatiminen
4. Kirjallinen päätös palvelun myöntämisestä tai hylkäämisestä

Jos päätös on kielteinen, siihen voi hakea muutosta. Me Spesiolla autamme asiakkaitamme navigoimaan palvelujärjestelmässä ja löytämään juuri heidän tilanteeseensa sopivan henkilökohtaisen avun ratkaisun. Tärkeintä on aloittaa selvittely ajoissa, jotta oikea tuki saadaan käyntiin ilman turhia viiveitä.