Voiko muistisairas saada henkilökohtaisen avustajan?

Muistisairas voi saada henkilökohtaisen avustajan, mutta se ei ole automaattista. Muistisairaus ei itsessään estä eikä automaattisesti oikeuta henkilökohtaiseen apuun, tilanne arvioidaan aina yksilöllisesti, ja arviointiin vaikuttaa muun muassa sairauden vaihe ja henkilön kyky ilmaista omia toiveitaan avun suhteen. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset, jotka auttavat ymmärtämään kokonaisuutta paremmin.

Milloin muistisairas voi saada henkilökohtaista apua?

Muistisairas voi saada henkilökohtaista apua vammaispalvelulain perusteella silloin, kun vammaispalvelulain edellytykset täyttyvät eikä sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, kuten kotihoito, ole riittävä tai sopiva henkilön yksilölliseen tarpeeseen. Keskeinen edellytys on niin sanottu voimavaraedellytys: henkilöllä tulee olla kyky määritellä avun sisältö ja tapa.

Voimavaraedellytystä ei kuitenkaan tulkita tiukasti. Korkeimman hallinto-oikeuden käytännön mukaan edellytys voi täyttyä myös osittain, ja se voi täyttyä, vaikka henkilö tarvitsisi tukea mielipiteensä ilmaisemiseen. Tämä tarkoittaa, että lievempää tai keskivaikeaa muistisairautta sairastava henkilö voi olla oikeutettu henkilökohtaiseen apuun, jos hän pystyy jollain tavoin osoittamaan, mitä hän avultaan toivoo.

Sairauden vaihe on merkittävä tekijä arvioinnissa. Vaikeassa tai pitkälle edenneessä muistisairaudessa voimavaraedellytyksen täyttyminen voi olla haastavampaa osoittaa, mutta jokainen tapaus arvioidaan erikseen. Muistiliitto on korostanut, että vammaispalvelulakia voidaan soveltaa muistisairautta sairastaviin, kun lain edellytykset muutoin täyttyvät.

Miten henkilökohtainen apu eroaa kotipalvelusta muistisairaalle?

Henkilökohtainen apu ja kotipalvelu eroavat toisistaan sekä tarkoituksensa että toteutustapansa osalta. Kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, joka kattaa arjen perustoimia, kuten siivouksen, ruoanlaiton ja hygienian hoidon. Henkilökohtainen apu taas on vammaispalvelulain mukainen palvelu, joka lähtee henkilön omista tavoitteista ja toiveista.

Henkilökohtaisen avun keskeinen piirre on, että avustettava itse ohjaa avustajansa toimintaa. Avustaja ei tee päätöksiä asiakkaan puolesta vaan toteuttaa tämän toiveita. Tämä tekee palvelusta erityisen sopivan tilanteisiin, joissa henkilö haluaa osallistua kodin ulkopuoliseen elämään, harrastuksiin tai sosiaaliseen toimintaan omilla ehdoillaan.

Kotipalvelu puolestaan on suunniteltu tukemaan arjen perustarpeita silloin, kun henkilö tarvitsee apua päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen. Muistisairaalle nämä kaksi palvelua voivat täydentää toisiaan, mutta ne eivät ole keskenään vaihtoehtoisia, ne vastaavat erilaisiin tarpeisiin. Jos kotipalvelu yksin ei riitä turvaamaan yksilöllistä elämää, voi henkilökohtainen apu tulla harkittavaksi rinnalle tai sen sijaan.

Kuka päättää muistisairaan oikeudesta henkilökohtaiseen apuun?

Päätöksen henkilökohtaisesta avusta tekee henkilön kotikunta, käytännössä sosiaalitoimi tai hyvinvointialue. Hakemuksen jättämisen jälkeen viranomainen arvioi yksilöllisesti, täyttyvätkö vammaispalvelulain edellytykset, mukaan lukien voimavaraedellytys ja tarve muihin palveluihin nähden.

Arvioinnissa voidaan hyödyntää esimerkiksi lääkärinlausuntoja, toimintakyvyn arviointeja ja asiakkaan tai hänen läheistensä näkemyksiä. Muistisairaan kohdalla on erityisen tärkeää, että arviointiprosessissa kuullaan myös henkilöä itseään siinä määrin kuin se on mahdollista. Läheiset tai laillinen edunvalvoja voivat tukea hakuprosessissa, mutta päätös perustuu aina viranomaisen kokonaisarvioon.

Jos päätös on kielteinen, siihen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Tämän vuoksi hakemuksessa on tärkeää kuvata tarkasti, miten henkilö pystyy ilmaisemaan toiveitaan ja mitä avulla halutaan mahdollistaa.

Mitä muita palveluja muistisairas voi saada henkilökohtaisen avun rinnalle?

Henkilökohtaisen avun rinnalla muistisairas voi saada useita muita palveluja, jotka yhdessä tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja arjessa selviytymistä. Palvelukokonaisuus räätälöidään aina yksilöllisesti tarpeiden mukaan.

Tavallisimpia rinnakkaisia palveluja ovat:

• Kotihoito – säännöllistä apua arjen perustoimiin, kuten lääkityksestä huolehtimiseen ja hygieniaan
• Kotipalvelu – kodinhoitoon ja asiointiin liittyvä tuki
• Omaishoidon tuki – taloudellinen ja palvelullinen tuki omaishoitajalle
• Päivätoiminta – kodin ulkopuolinen ryhmätoiminta, joka tukee sosiaalista osallistumista
• Muistipoliklinikan seuranta – lääketieteellinen seuranta ja tuki sairauden etenemisen hallinnassa

Me Spesiolla tarjoamme sekä henkilökohtaisen avun palveluja että ikäihmisten hoidollisia palveluja ja kotipalveluja, jotka voidaan sovittaa yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteemme on, että jokainen asiakas saa juuri sellaisen tuen, joka parhaiten vastaa hänen tilannettaan ja mahdollistaa omannäköisen arjen. Ota meihin yhteyttä lomakkeella ja kerromme lisää sopivista palveluvaihtoehdoista.